Ennenaikainen siemensyöksy

(premature ejaculation, ejaculatio praecox

Ennenaikaisen siemensyöksyn määritelmät

 

Viime vuosina tehtyihin tutkimuksiin perustuen on ehdotettu, että ennenaikainen siemensyöksy jaetaan neljään pääryhmään: Elinikäiseen, hankittuun, ”luonnollisesti vaihtelevaan” ja nopeaksi koettuun siemensyöksyyn. 

 

1. Elinikäinen ennenaikainen siemensyöksy

 

Elinikäiselle (engl. lifelong) ennenaikaiselle siemensyöksylle on 2008 hyväksytty uusi näyttoperusteiseen lääketieteeseen nojaava määritelmä (International Society for Sexual Medicine). Sen mukaan kyseessä on miehen seksuaalihäiriö, jossa: 

* mies aina tai lähes aina ejakuloi noin minuutissa yhdynnän aloittamisen jälkeen tai jopa ennen sisäänmenoa ja

* tilanteeseen liittyy siemensyöksyn hallinnan puute ja

* siihen liittyy kielteisiä subjektiivisia seurauksia, kuten huolta, ahdistuneisuutta, turhautuneisuutta ja seksin välttämistä.

 

Elinikäiselle ennenaikaiselle siemensyöksylle on ominaista se, että vaiva on ollut "aina" eli heti ensimmäisestä seksikokemuksesta alkaen ja vaiva ei lievene iän myötä. Päinvastoin usein tilanne vain pahenee. Määritelmässä mainittu "noin minuutissa" on todella "noin". Jos latenssi on esim 1 min 45 s, voidaan puhua "noin" minuutista. Olennaista on muut määritelmässä mainitut seikat. Ennenaikaisen siemensyöksyn tyypeistä elinikäinen on selvästi yleisin.

 

2. Hankittu ennenaikainen siemensyöksy

 

Hankitulla ennenaikaisella (engl. acquired) siemensyöksyllä tarkoitetaan tilannetta, jossa miehellä on aiemmin ollut normaali siemesyöksylatenssi, mutta jonkin tapahtuman tai sairauden jälkeen, tai jonkin tilanteen yhteydessä siemensyöksy on nopeutunut. Hankittuun ennenaikaiseen siemensyöksyyn liittyviä tutkimuksia on tehty paljon vähemmän kuin elinikäiseen tilanteeseen liittyviä ja sen uusi määritelmä on parhaillaan tekeillä.

 

3. Luonnollisesti vaihteleva ennenaikainen siemensyöksy

 

Luonnollisesti vaihtelevalla (engl. natural variable) ennenaikaisessa siemensyöksyssä siemensyöksylatenssi on yleensä normaali, mutta voi ajoittain tilanteesta riippuen olla haitallisen nopea. Tätä tilaa ei pidetä varsinaisena seksuaalihäiriönä vaan normaalina vaihteluna.

Nopeaksi koetussa (engl. premature-like) siemensyöksyssä mainittu ejakulaatiolatenssi on normaali tai jopa tavanomaista pidempi, mutta potilas kokee kuitenkin kärsivänsä liian nopeasta siemensyöksystä. Kyseessä ei ole varsinainen seksuaalihäiriö. Tilanne vaatii seksuaalineuvontaa ja oikean informaation antamista.

 

Siemensyöksy eli ejakulaatio


Siemensyöksyn säätely tapahtuu keskushermostotasolla aivoissa, aivorungossa ja selkäytimessä. ääreishermoston tasolla ejakulaation säätelystä vastaa autonominen eli tahdosta riippumaton hermosto, erityisesti siihen kuuluva ns. sympaattinen hermosto.

Ejakulaatio jaetaan kahteen vaiheeseen: emissioon ja expulsioon. Emissiovaiheessa siemenneste siirtyy siemenjohtimista, eturauhasesta ja rakkularauhasista virtsaputken takaosaan ja samanaikaisesti virtsarakon sisempi sulkijalihas supistuu. Expulsiovaihe seuraa välittömästi emissiovaihetta. Tällöin siemenneste siirtyy lantionpohjalihasten voimakkaiden supistusten seurauksena virtsaputkea pitkin ulos siittimestä. Tähän liittyy myös voimakas mielihyvän tunne eli orgasmituntemus. 

Ejakulaatiota välittää keskushermostossa serotoniini- ja dopamiinivälitteiset järjestelmät. Tiedetään, että serotoniinpitoisuuden nousu aivojen tietyillä alueilla estää ejakulaatiota. Näyttöä serotoniinin merkityksestä on saatu etenkin rottakokeilla, mutta viime aikoina myös ihmisillä. Myös kliininen kokemus ns. serotonergisistä lääkkeistä osoittaa serotoniinin toiminnan keskeisen aseman siemensyöksyn säätelyssä. 


Ennenaikaisen siemensyöksyn yleisyys

 

Ennenaikainen siemensyöksy on miehen yleisin seksuaalinen toimintahäiriö. Esiintyvyysluvut vaihtelevat paljon kirjallisuudessa. Tämä johtuu siitä, että diagnostiset kriteerit ovat vaihdelleet tutkimuksesta toiseen. Yleisesti hyväksytyn käsityksen mukaan vaivasta kärsii 20–30 % miehistä. Heistä ehkä puolella vaiva on niin vaikea, että he tarvitsisivat siihen apua. Ennenaikainen siemensyöksy on yhtä yleinen kaikissa ikäryhmissä. Se ei suinkaan ole ”nuorten jännittyneiden miesten” vaiva, kuten erheellisesti on ajateltu ja yllättävän usein edelleenkin ajatellaan jopa terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Omassa aineistossani (1994–2007) vaivasta kärsivien keski-ikä on 42 vuotta ja he ovat kärsineet vaivasta keskimäärin 17 vuotta. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kyseessä on vahvasti perinnöllinen biologinen ominaisuus. Perinnöllisyyteen liittyvät ja tahdosta riippumattomat seikat säätelevät aivoissa "laukeamiskynnystä", joka ennenaikaisesta siemensyöksystä kärsivillä miehillä on varsin matala. Lääkehoito tähtää tämän laukeamiskynnyksen nostamiseen, jotta yhdyntä kestäisi kauemmin.

Aiheesta tehtyjä tutkimuksia on lueteltu kohdassa kirjallisuus.

Ennenaikaisen siemensyöksyn syyt


1. Elinikäinen ennenaikainen siemensyöksy

 

Suurimmalla osalla vastaanotolle tulevista miehistä ennenaikainen siemensyöksy ”on vaivannut aina”. Tämän syistä tiedetään varsin vähän. Kuitenkin viimeisen 10 vuoden aikana kertyneen tiedon perusteella vaikuttaa selvältä, että häiriön taustalla ovat ennen kaikkea neurofysiologiset ja/tai neurofarmakologiset tekijät – eivät pelkästään psykologiset tekijät, kuten aiemmin on arveltu. Seuraavassa on esitelty sekä psykologisia että elimellisiä teorioita. 

Psykologiset teoriat

 

Psykoanalyyttiset teoriat olivat vallalla 1910-luvulta 1950-luvulle. Esitettiin mm. että liian nopean siemensyöksyn taustalla olisi varhaislapsuuden ajan selvittämätön ja voimakas narsismi, joka aikuisiällä ilmenee ylikorostuneena sukuelimiin kohdistuneena huomiona. Ennenaikainen siemensyöksy nähtiin myös psykosomaattisena häiriönä, jossa psyykkiset ongelmat vaikuttavat sukuelinten toimintaan. Näiden toiminnan ajatellaan olevan heikkoa miehillä, joilla on liian nopea siemensyöksy. Näistä teorioista ei ole pätevää tutkimusnäyttöä. 

Käyttäytymistieteellinen teoria oli vallalla 1950-luvulta 1980-luvun lopulle. Yksi teoria selittää vaivan alkusyyksi ensimmäisen yhdynnän kokemuksia. Tällekään teorialle ei ole kyetty osoittamaan kunnollista tutkimustietoon perustuvaa vahvistusta. Seksuaalisen viriämisen teoriassa esitetään, että vaivan syynä on puuttuva tietoisuus seksuaalisen viriämisen tasosta ja orgasmia edeltävistä tuntemuksista. Tämä tietoisuuden puute estää miestä kontrolloimasta siemensyöksyä. 

Elimelliset eli orgaaniset teoriat

 

1990-luvun alussa havaittiin tiettyjen masennuslääkkeiden – selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien (SSRI) – hidastava vaikutus ennenaikaiseen siemensyöksyyn. Tästä alkoi vilkas tutkimustyö, jonka seurauksena ennenaikaista siemensyöksyä pidetään nykyään etiologialtaan lähinnä elimellisenä, mutta johon vaikuttavat myös erilaiset psykologiset tekijät. Elimellisiä teorioita ovat peniksen tuntoaistin yliherkkyys, yliherkkä siemensyöksyrefleksikaari, perinnölliset tekijät ja keskushermoston serotoniinijärjestelmän muuttunut herkkyys. 

 

Perimän osuus

 

Turkulainen psykologi Patrick Jern julkaisi 2009 väitöskirjansa, jossa hän kaksostutkimusten avulla selvitti perimän osuutta ennenaikaiseen siemensyöksyyn. Lopputuloksena oli, että perimä selittää jopa 30% ilmiöstä. Tämä tukee vahvasti ajatusta siitä, että ennenaikaisen siemensyöksyn taustalla ovat suurelta osin biologiset syyt. Niin ikään tuoreissa geenitutkimuksissa on paikallisettu geenejä, joilla on merkitystä ilmiöön.

 

2. Hankittu ennenaikainen siemensyöksy


Hankittu ennenaikainen siemensyöksy voi johtua urologisista syistä (esim. erektionhäiriö tai eturauhastulehdus), psykologisista syistä (esim. masennus, epävarmuus parisuhteessa tai uusi seksuaalikumppani), endokrinologisista syistä (esim. kilpirauhasen liikatoiminta) tai neurologisista syistä. Eräät lääkeaineet voivat vaikuttaa siemensyöksyyn (luettelo lääkeainesta).

 

Enneaikaisen siemensyöksyn diagnoosi


Ennenaikaisen siemensyöksyn diagnoosi on pitkälti potilaan itsediagnoosi. Käytännössä lähes kaikilla potilailla, jotka lähtevät hakemaan apua, edellä esitetyn määritelmän kriteerit täyttyvät. Määritelmän aikaraja, yksi minuutti, ei tietenkään ole tarkka. Vastaanottotilanteessa kannattaa kysyä, tapahtuuko siemensyöksy nopeammin kuin parissa minuutissa. Jos näin on, asiaa voi vielä tarkentaa. Vaikein muoto on tietysti se, että siemensyöksy tulee jo ennen yhdynnän aloittamista. Tosiasiassa suurella enemmistöllä potilaista siemensyöksy tapahtuu selvästi alle minuutissa, melko usein sekunneissa yhdynnän aloittamisen jälkeen. Jonkin verran on potilaita, joilla aika on 1-2 minuuttia. Joskus harvoin vastaanotolla tapaa potilaita, joilla on täysin väärä käsitys siitä, kuinka kauan yhdyntä tavallisesti kestää. Tavallinen yhdynnän kestohan on 5-7 minuuttia, eikä suinkaan 20–30 minuuttia, kuten jotkut luulevat. Jos yhdyntä kestää kauemmin kuin 25-30 minuuttia, voidaan jo puhua viivästyneestä siemensyöksystä.

Siemensyöksyn alkamiseen kuluva aika on vain yksi osatekijä, eikä se suinkaan riitä diagnoosin tekoon. Olennaista on myös hallinnan puute ja negatiiviset subjektiiviset seuraukset. On tosin selvää, että potilaat, jotka lähtevät hakemaan apua, todella myös kärsivät tilanteesta.

Ennenaikainen siemensyöksy ja parisuhde

 

Ennenaikainen siemensyöksy vaikuttaa haitallisesti miehen ja naisen seksuaaliseen tyytyväisyyteen ja parisuhteeseen. Nuorempana mies pystyy joskus kompensoimaan tilannetta siten, että uusi yhdyntä aloitetaan heti ensimmäisen siemensyöksyn jälkeen. Joskus sitten tämä toinen kerta kestää pidempään, mutta ei suinkaan aina. Iän karttuessa uuteen yhdyntään ryhtyminen tulee fysiologisen vanhenemisen vuoksi yhä vaikeammaksi ja yli 40-vuotiailla ei käytännössä enää ole kykyä kahteen peräkkäiseen yhdyntään.

Ennenaikaisen siemensyöksyn merkityksestä sekä miehen että naisen seksuaalisuudelle on julkaistu useita tutkimuksia. Yhteistä on, että vaiva vaikuttaa hyvin negatiivisesti molempien seksuaaliseen itsetuntoon, yhdyntöjen laatuun, seksuaaliseen tyytyväisyyteen, parisuhteeseen ja elämänlaatuun. Esimerkiksi naisten orgasmihäiriöt ja heikentynyt motivaatio yhdyntöihin ovat vahvassa yhteydessä miehen liian nopeaan siemensyöksyyn. Miehillä taas vaivaan liittyy ajan mittaan usein erektiohäiriöitä, jotka ovat vaivan aiheuttaman psyykkisen turhautumisen aiheuttamia.


Tyypillinen tapahtumien kulku on sellainen, että nuorena sekä mies että nainen ovat toivoneet ja uskoneet, että mies kyllä oppii ajan myötä hallitsemaan siemensyöksyään. Aikaa kuluu 5 vuotta, 10 vuotta ja 15 vuotta, ja tilanne vain pysyy samana. Tässä vaiheessa, useimmiten keski-iässä, naisen seksuaalinen halukkuus on vähentynyt tai jopa hävinnyt kokonaan. Miehen epävarmuus ja romahtanut seksuaalinen itsetunto on johtanut erektio-ongelmiin. Yhdynnät eivät ole tyydyttäviä kummallekaan. Molemmin puolin seksiä on ruvettu välttelemään jatkuvien turhautumisten seurauksena. Useimmiten vastaanotolle tulevan miehen parisuhteessa seksi on vähentynyt minimiin ja joskus loppunut kokonaan. Ei ole harvinaista, että tilanne on johtanut uskottomuuteen ja parisuhteiden kariutumiseen.

Erääseen tutkimukseen osallistui 1587 paria ja siinä selvitettiin sekä miehen että naisen mielipiteitä yhdynnästä. Pareista 207 kärsi ennenaikaisesta siemensyöksystä ja 1380 kuului kontrolliryhmään. Tarkastelun kohteena olivat siemensyöksyn hallinta, tyytyväisyys yhdyntään, henkilökohtainen haitta ja parisuhteeseen kohdistuva haitta, jotka luokiteltiin 5-portaisella asteikolla, sekä mielipide ennenaikaisen siemensyöksyn vaikeusasteesta (4-portainen asteikko). Potilaiden kumppaneista 53 % piti potilaan siemensyöksyn hallintaa huonona tai hyvin huonona, kun kontrolliryhmän kumppaneista näin ajatteli vain 3 %. Vastaavat luvut tyytyväisyydestä yhdyntään olivat 28 % ja 2 %. Kumppanin kokema henkilökohtainen haitta oli suuri tai hyvin suuri 44 %:lla potilaiden kumppaneista ja 3 %:lla kontrolliryhmän kumppaneista. Parisuhdehaitan koki suureksi tai hyvin suureksi 25 % potilaiden kumppaneista ja 2 % kontrolliryhmän naisista. Potilaiden ennenaikaisen siemensyöksyn koki kohtalaisen ja hyvin vaikeaksi 75 % naisista. 


Eräässä tutkimuksessa (Burri ym 2014) oli mukana 1500 naista kolmesta eri maasta. Heidän kumppaninaan oli mies, jolla oli ennenaikainen siemensyöksy. Heistä 23 % kertoi, että herkkä simensyöksy oli aiheuttanut parisuhteen loppumisia. Yleisin syy, miksi he kärsivät tiilanteesta oli se, että he kokivat miehen keskittyvän vain suoritukseen eli siemensyöksyn hallintaan eikä naiseen itseensä. Toiseksi yleisin syy tyytymättömyyteen oli yhdynnän lyhyt kesto ja vasta kolmannella sijalla oli koettu kontrollin puute.

Oman kliinisen kokemukseni mukaan ennenaikainen siemensyöksy on sekä miehelle että naiselle vaikeampi hyväksyä ja ymmärtää kuin erektiohäiriö. Erektiohäiriön syy on useimmiten hyvin konkreettinen, esimerkiksi diabetes tai verenpainetauti. Lisäksi erektiohäiriöstä on tullut miehelle ”hyväksyttävä” lääketieteellinen oire, kiitos aiheen saaman julkisuuden. Ennenaikaisesta siemensyöksystä kärsivät miehet sen sijaan ovat useimmiten varsin terveitä ja syytä vaivaan on vaikea ymmärtää. Lisäksi aiheesta ei ole puhuttu julkisuudessa juuri lainkaan. Aihe on vieläkin suurelta osin tabu.

Ennenaikaisen siemensyöksyn hoito


Psykoterapeuttiset menetelmät ennenaikaisen siemensyöksyn hoidossa


Erilaisia psykoterapeuttisia hoitotapoja on kokeiltu siitä alkaen, kun psykoanalyyttiset teoriat ennenaikaisen siemensyöksyn synnyssä saavuttivat suosiota. On näyttöä siitä, että psykoterapian avulla osa potilaista saa merkittävää apua, mutta eri psykoterapiamenetelmien tehoa ei ole kuitenkaan arvioitu kontrolloiduissa tutkimusasetelmissa. Omien kokemuksieni perusteella on todennäköistä, että melko harva mies, joka hakee apua ennenaikaiseen siemensyöksyyn, tarvitsee pitkäjänteistä psykoterapiaa tai on edes halukas siihen. Mikäli perinteistä psykoterapiaa käytetään hoitona, tai hoidon osana, sen päämääränä on vahvistaa seksuaalista itseluottamusta, vähentää suorituspaineita, ratkoa parisuhderistiriitoja ja parantaa parin keskinäistä kommunikaatiota. Mikäli ennenaikainen siemensyöksy on seurausta parisuhdeongelmista, pariterapeuttiset menetelmät ovat tietenkin aiheellisia. 


Ennenaikainen siemensyöksy ja käyttäytymisterapeuttiset hoitomenetelmät 


Käyttäytymisterapeuttisilla menetelmillä on raportoitu saadun hyviä lyhytaikaisia tuloksia, mutta pitkäaikaistulokset ovat huonoja. 

Start-Stop – menetelmän ensimmäisessä vaiheessa potilas stimuloi itse penistä lähelle orgasmia lopettaen juuri ennen laukeamista. Tämä toistetaan ainakin neljä kertaa, kunnes stimulaatio johtaa orgasmiin. Tavoitteena on pidentää vähä vähältä stimulaatioaikaa. Tämä toistetaan vähintään kolme kertaa viikossa. Toinen vaihe on samanlainen, mutta stimulaation suorittaa kumppani. Seuraavassa vaiheessa nainen istuu hajareisin miehen päälle ohjaten peniksen emättimeen, mutta minkäänlaisia yhdyntäliikkeitä ei suoriteta. Pariskunta on tässä asennossa yhä pidempiä aikoja ja mies oppii nauttimaan sisälläolon tunteesta. Seuraavaksi nainen aloittaa varovaiset yhdyntäliikkeet, kunnes mies kehottaa lopettamaan juuri ennen laukeamista. Nainen kokeilee yhdyntäliikkeitä erilaisilla nopeuksilla ja erilaisilla syvyyksillä. Mies oppi tunnistamaan liikaa stimuloivat liikkeet. Nainen lopettaa liikkeet juuri ennen siemensyöksyä. Prosessi toistetaan ainakin neljä kertaa, ennen kuin siemensyöksyn annetaan tulla. 

Puristustekniikka on samankaltainen kuin start-stop -tekniikka, mutta stimulaation lopettamishetkellä penistä puristetaan muutaman sekunnin ajan voimakkaasti peukalon ja etu- ja keskisormen välissä, siten että peukalo on terskan alapinnalla olevan jänteen (frenulum) kohdalla ja etu- ja keskisormi terskan tyven päällä. Menetelmän loppuvaiheessa, jossa penis on emättimessä, nainen vetäytyy pois juuri ennen siemensyöksyä ja suorittaa puristuksen, kunnes miehen kiihottuminen lievenee. Puristuksen tarkoituksena on lieventää kiihotustilaa, mutta joillekin miehille vaikutus on päinvastainen, jolloin tätä menetelmää ei kannata käyttää. 


Ennenaikaisen siemensyöksyn lääkehoito

 

Puudutteet 

 

Puudute (lidokaiini/prilokaiini) levitetään terskan päälle voiteena, geelinä tai sumutteena 20-30 minuuttia ennen aiottua yhdyntää. Ennen yhdyntää on syytä asettaa kondomi tai huuhdella puudute pois, muuten puudute voi levitä naisen sukuelimiin aiheuttaen puutumista, tunnottomuutta ja jopa anorgasmiaa. Miehelle paikallispuudute ei aiheuta systeemisivuvaikutuksia, mutta monilla ilmenee paikallista polttelua, tunnottomuutta, ihoärsytystä, kipua ja harvoin lievää erektiohäiriötä. Paikallispuudutteiden tehosta ja turvallisuudesta on erittäin vähän tutkimuksia. Julkaistun kirjallisuuden perusteella vaikuttaa siltä, että ne ovat kohtalaisen tehokkaita. 


Erektiolääkkeet

 

Erektiohäiriöihin tarkoitettuja PDE5-estäjiä (sildenafiili, tadalafiili, vardenafiili) on lukuisissa tutkimuksissa kokeiltu myös ennenaikaisen siemensyöksyn hoidossa. Yhteenvetona näistä voi todeta, PDE5-estäjät eivät merkittävästi vaikuta ejakulaatiolatenssiin potilailla, joilla on normaali erektiokyky. On kuitenkin ilmeistä, että potilailla, joilla on erektiohäiriön aiheuttama ennenaikainen siemensyöksy, PDE5-estäjät ovat hyödyllisiä. Tästä ei kuitenkaan ole hyvää tutkimusnäyttöä. 


Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) ja klomipramiini


SSRI-lääkkeiden markkinoille tulo 1990-luvun alussa mullisti ennenaikaisen siemensyöksyn hoidon. Neljä SSRI-lääkettä – fluoksetiini, paroksetiini, sertraliini ja sitalopraami – on todettu tehokkaiksi. Lisäksi serotonerginen trisyklinen masennuslääke klomipramiini pidentää tehokkaasti ejakulaatiolatenssia. Kliinisiä lääketutkimuksia näillä lääkkeillä on suoritettu kymmeniä. On huomattava, että ennenaikaista siemensyöksyä ei ole hyväksytty viralliseksi indikaatioksi millekään nyt esiteltävälle lääkkeelle. 

Ensimmäinen tutkimus suoritettiin paroksetiinilla vuonna 1994. Tässä tutkimuksessa todettiin, että paroksetiini pidentää ejakulaatiolatenssia merkittävästi paremmin kuin lumelääke. Seuraavina vuosina samankaltaisia tuloksia saatiin paroksetiinin lisäksi sertraliinilla, fluoksetiinilla ja klomipramiinilla. 

SSRI-lääkkeitä ja klomipramiinia voidaan käyttää joko jatkuvana hoitona päivittäin tai vain tarvittaessa. Selvästi paras pidennys ejakulaatiolatenssiin saadaan päivittäin tapahtuvalla annostuksella. Tehokkain lääke näyttäisi olevan päivittäin otettu paroksetiini, jolla on raportoitu saadun 6-7 kertainen pidennys ejakulaatiolatenssiin. Myös muilla SSRI-lääkkeillä ja klomipramiinilla saadaan parhaimmillaan moninkertainen pidennys ejakulaatiolatenssiin kun niitä käytetään päivittäin. Tarvittaessa tapahtuvassa annostelussa lääkeannos otetaan useita tunteja ennen yhdyntää. Näin käytettynä teho on selvästi jatkuvaa annostelua huonompi. 

SSRI-lääkkeet ovat yleensä hyvin siedettyjä. Jatkuvassa käytössä etenkin hoidon alussa voi esiintyä suun kuivumista, väsymystä, haukottelua, ripulia ja lievää pahoinvointia. Vain kerta-annoksina otettuna sivuvaikutukset ovat hyvin vähäisiä. 


Dapoksetiini (Priligy)

 

Koska ennenaikainen siemensyöksy on yleinen ja sillä on suuri vaikutus miehen ja parisuhteen seksuaaliseen tyytyväisyyteen, on pyritty löytämään tehokas, vain tarvittaessa otettava ja mahdollisimman turvallinen lääke vaivan hoitoon. Dapoksetiini on ultralyhytvaikutteinen SSRI-lääke, joka on kehitetty ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Lääke on saanut Euroopan lääkeviranomaisen hyväksynnän ja ensimmäinen kansallinen myyntilupa myönnettiin Suomessa 5.2.2009 ja seuraavana päivänä Ruotsissa.


Dapoksetiini imeytyy nopeasti, maksimipitoisuudet plasmassa saavutetaan 60–80 min kuluessa lääkkeen otosta. Dapoksetiinin plasmapitoisuudet pienenevät nopeasti huippupitoisuuden saavuttamisen jälkeen. Plasmassa puoliintumisaika on noin 90 minuuttia ja 24 tunnin kuluttua plasmapitoisuudet ovat alle 4 % huippupitoisuuksista. Nopea eliminaatio aiheuttaa sen, että toisin kuin perinteisillä SSRI-lääkkeillä, kumuloitumista ei käytännössä tapahdu.


Dapoksetiinille on ominaista, että lääke vaikuttaa heti ensimmäisellä annoskerralla. Perinteisiä SSRI-lääkkeitä taas joutuu käyttämään 2-3 viikkoa ennen kuin vaikutuksia siemensyöksyyn ilmenee. Dapoksetiini otetaan 1-3 tuntia ennen yhdyntää ja siemensyöksyyn kuluva aika pitenee heti ensimmäisen annostuksen jälkeen 3-4 –kertaiseksi. Dapoksetiini parantaa annosriippuvaisesti potilaan siemensyöksyn hallintaa ja lisää sekä potilaan että partnerin seksuaalista tyytyväisyyttä.

 

Dapoksetiinilla on tehty viisi suurta faasi 3 -vaiheen tutkimusta, joihin on osallistunut yli 6000 miestä. Tutkimuksissa selvitettiin siemensyöksyn alkamiseen kuluvaa aikaa, potilaiden siemensyöksyn hallinnan tunnetta, tyytyväisyyttä yhdyntään, koettua haittaa ja parisuhdehaittaa. Siemensyöksyn alkamiseen kuluva aika piteni 60 mg tabletilla 3,3–4,2 –kertaiseksi. Siemensyöksyn hallinnan tunne parani selvästi 76 %:lla ja erittäin paljon 44 %:lla. Liian nopeaan siemensyöksyyn liittyvä huoli/ahdistus/harmi lieveni selvästi 71 %:lla. Seksuaalinen tyytyväisyys lisääntyi selvästi 60 %:lla. Kysyttäessä sitä oliko liian nopeaan siemensyksyyn liittyvä ongelma muuttunut, 72 % vastasi, että tilanne on lievempi ja 39 % vastasi, että tilanne on selkeästi lievempi kuin alussa. Kumppanilta kysyttäessä 78 % ilmoitti tilanteen parantuneen.

Yleisin sivuvaikutus on pahoinvointi (11–22%). Muita ovat päänsärky (6-9 %), huimaus (6-11 %), ripuli (4-7 %), uneliaisuus (3-5 %), unettomuus (2-4 %), väsymys (2-4 %). Sivuvaikutukset ovat yleisempiä 60 mg annoksella kuin 30 mg annoksella. Hoidon jatkuessa sivuvaikutukset eivät lisäänny. Lääke ei aiheuta seksuaalitoimintojen häiriöitä tai ahdistusoireita eikä aiheuta mielialahäiriöitä. 6000 miehen joukossa todettiin yhteensä 15 tapausta, joissa tajunta hämärtyi tai ilmeni hetkellinen tajunnan menetys. Esiintyvyys on siis hyvin pieni 0,25 %.


Lääke otetaan 1-3 tuntia ennen yhdyntää. Ruokailulla ei ole väliä (20). Erektiolääkkeillä ja dapoksetiinilla ei ole merkittäviä yhteisvaikutuksia. Tabletin kanssa on syytä juoda lasi vettä. Alkoholin käyttöä olisi hyvä välttää lääkkeen käytön yhteydessä. Mikäli lääkkeen oton jälkeen tuntee huimausta, on mentävä makuulle. Muutenkin kannattaa välttää äkillisiä ja rajuja seisomaan nousuja. Ennen kuin potilaalle määrätään dapoksetiinia, potilaan verenpaine on mitattava sekä maaten että seisten merkittävän posturaalisen hypotoniataipumuksen toteamiseksi.

 

Hoitokustannukset ennenaikaisessa siemensyöksyssä

 

Käyttäytymisterapian, fysioterapian ja seksuaaliterapian kustannukset on vaihtelevia ja luokkaa useita kymmeniä euroja käynniltä. Riippuen palveluntuottajasta, Kela-korvaus on mahdollinen.

 

Lääkehoidon kustannukset ovat seuraavanlaisia:

Priligy 60 mg 3 tbl pakkauksessa 29,98 eli 10  €/tbl (puolitettuna 5 € eli vastaa 30 mg tablettia)

Priligy 30 mg 3 tbl pakkauksessa 71,12 eli 7,76 €/tbl

EMLA (paikallispuudutteiden lidokaiini+prilokaiini yhdistelmä) 13,20 e 5 g tuubi (riittää useaan kertaan)

SSRI-lääkkeet (esim. paroxetiini) 100 tabletin pakkaus 24,09 € ilman kelakorvausta (riittää normaaliannoksella noin 3 kk)

 

On huomoitava, että Priligy on ainoa lääke, joka on lääkeviranomaisten taholta hyväksytty ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Muiden lääkkeiden käyttö (EMLA, SSRI-lääkkeet) ei kuitenkaan ole kiellettyä tässä vaivassa. Olennaista on, että lääkäri kertoo näiden lääkkeiden alkuperäisen käyttötarkoituksen ja mahdolliset haitat. Maailman Seksuaalilääketieteelinen Yhdistys (ISSM) suosittelee ensisijaisiksi lääkkeiksi joko daoksetiinia (Priligy) tai SSRI-lääkkeitä.


Tramadoli


Tramadoli on melko voimakas opioideihin kuuluva kipulääke. Sillä on muutamissa tutkimuksissa todettu olevan siemensyöksyä estävä vaikutus. Tramadolia ei kuitenkaan voi suositella sen hoidoksi, koska kyseessä on riippuvuutta aiheuttava lääke ja sen käyttöalueena on nimenomaan kipujen lievitys.

 

Kirjallisuutta

Tässä ennenaikaista siemensyöksyä käsittelevässä sivuston osuudessa on käytetty seuraavia lähteitä: 


Burri ym. Female partner's perception of premature ejaculation and its impact on relationship breakups, relationship quality, and sexual satisfaction. J Sex Med 2014


Waldinger MD, Schweitzer DH, Changing paradigms from a historical DSM-III and DSM-IV view towards an evidence-based definition of premature ejaculation. Part II – Proposals for DSM-V and ICD-11. J Sex Med 2006;3:693-705. 

Levin RJ. The mechanisms of human ejaculation – a critical analysis. Sex Rel Ther 2005;20:123-31. 

McMahon CG, Waldinger M, Rowland D ym. Ejaculatoru disorders. Kirjassa: Porst H, Buvat J , toim. Standard practice in sexula medicine. Cornwall:Blackwell Publishing 2006:188-209. 

Holstege G, Georgiadis JR, Paans AM ym. Brain activation during human male ejaculation. J Neurosci 2003;23:8185-93. 

Giuliano E, Clement P. Physiology of ejaculation: emphasis on serotonergic control. Eur Urol 2005;43:408-17. 

Waldinger MD, Hengeveld MW, Zwinderman AH. Paroxetine treatment of premature ejaculation: A double-blind, randomized, placebo-controlled study. Am J Psychiatry1994;151:1377-9. 

Waldinger MD, Quinn P, Dilleen M, Mundayat R, Schweitzer DH, Boolell M. A multinational population survey of intravaginal ejaculation latency time. J Sex Med 2005;2:492-7. 

Waldinger MD, Zwinderman AH, Olivier B, Schweitzer DH. Prposal for a definition of lifelong premature ejaculation based on epidemiologic stopwatch data. J Sex Med 2005;2:498-507. 

Montorsi F. Prevalence of premature ejaculation: a global and regional perspective. J Sex Med 2005;2 (suppl 2):96-102. 

Althof SE. Prevalence, characteristics and implications of premature ejaculation/rapid ejaculation. J Urol 2006;175:842-8. 

Broderick GA. Premature ejaculation: on defining and quatifying a common male sexual dysfunction. J Sex Med 2006;3(suppl 4):295-302 

Lauman EO, Paik A, Rosen RC. Sexual dysfunction in the United States: prevalence and predictors. JAMA1999;281:537-44. 

Rowland D, Perelman M, Althof S ym. Self-reported premature ejaculation and aspects of sexual functioning and satisfaction. J Sex Med 2004;2:225-32. 

Lauman EO, Nicolosi A, Glasser DB ym. Sexual problems among women an men aged 40-80 y: Prevalence and correlates identified in the Global Study of Sexula Attitudes and Behaviors. Imt J Impot Res 2005;17:39-57. 

Fasolo CB, Mirone V, Gentile V ym. Premature ejaculation: prevalence and associated conditions in a sample of 12558 men attending the andrology prevention week 2001 – A study of the Italian Society of Andrology (SIA). J Sex Med 2005;2:376-82. 

Haavio-Mannila E, Kontula O. Seksin trendit meillä ja naapureissa. Helsinki: WSOY, 2001 

Kunttu K, Huttunen T. Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus 2004. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 40, 2005. 

Carson CC, Glasser DB, Laumann EO, West SL, Rosen RC. Prevalence and correlates of premature ejaculation among men aged 40 years and older: A United States nationwide population-based study. Program and Abstracts from the American Urological Association 98th Annual meeting; April 26-May 1, 2003 (Abstract) 

Grenier G, Nyers S. Operationalizing early or rapid ejaculation. J Sex Res 2001; 38: 369 

Carani C, Isidori AM, Granata A ym. Multicenter study on the prevalence of sexual symptoms in male hypo- and hyperthyroid patients. J Clin Endocrinol Metab 2005;90:6472-9. 

Ellis H. Studies in the psychology of sex. Random House: New York, 1936 

Shapiro B. Premature ejaculation, a review of 1130 cases. J Urol 1943;50:374-9. 

Masters WH, Johnson VE. Human sexual inadequacy. Boston: Little Brown 1970:92-115. 

Kaplan HS. The new sex therapy. New York: Brunner/Mazel 1974. 

Ahlenius S, Larsson K, Svensson L ym. Effects of a new type of 5-HT receptor agonist on male rat sexual behavior. Pharmacol Biochem Behav 1981;15:785-92. 

Waldinger MD. The neurobiological approach to premature ejaculation. J Urol 2002;168:2359-67. 

Waldinger MD. Lifelong premature ejaculation: from authority-based to evidence-based medicine. BJU International 2004;93:201-7. 

Sotomayor M. The burden of premature ejaculation: The patient’s perspective. J Sex Med 2005:2 (suppl 2): 110-4. 

Symonds T, Roblin D, Hart K, Althof S. How does premature ejaculation impact a mans life? J Sex Marital Ther 2003;29:361-70. 

Patrick DL, Althof SE, Pryor JL ym. Premature ejaculation: an observational study of men and their partners. J Sex Med 2005;2:358-67. 

Althof S. The psychology of premature ejaculation: therapies and consequences. J Sex Med 2006;3(suppl 4):324-31. 

Semans JH. Premature ejaculation: A new approach. South Med J 1956;49:353-8. 

McMahon CG, Leow CN, Joo L, Winestock CG. Efficacy of type-5 phosphodiesterase inhibitors in the drug treatment of premature ejaculation: a systematic review. BJU International 2006;98:259-72. 

Wang WF, Minhas S, Ralph DJ. Phosphodiesterase 5 inhibitors in the treatment of premature ejaculation. Int J Androl 2006;29:503-9. 

McMahon CG, Bronwyn GA, Stuckey BA ym. Efficacy of sildenafil citrate (Viagra) in men with premature ejaculation. J Sex Med 2005;2:368-75. 

Waldinger M. Towards evidenced-based drug treatment research on premature ejaculation: a critical evaluation of methodology. J Impot Res 2003;15:309-13. 

Sharlip ID. Quidelines for the diagnosis and management of premature ejaculation. J Sex Med 2006;3 (suppl 4):309-17. 

Waldinger ME, Hengeveld MW, Zwinderman AH ym. Effect of SSRI antidepressants on ejaculation: A double-blind, randomized, placebo-controlled study with fluoxetine, fluvoxamine, paroxetine and sertraline. J Clin Psychopharmacol 1998;18:275-81. 

Waldinger MD, Schweitzer DH, Olivier B. On-demand SSRI treatment of premature ejaculation: Pharmacodynamic limitations for relevant ejaculation delay and consequent solutions. J Sex Med 2005;2:121-31. 

Andersson K-E, Mulhall JP, Wyllie MG. Pharmacokinetic and pharmacodynamic features of dapoxetine, a novel drug for ‘on-demand’ treatment of premature ejaculation. BJU International 2006;97:311-5. 

Helström WJG. Current and future pharmacotherapies of premature ejaculation. J Sex Med 2006;3(suppl 4): 332-41. 

Dresser MJ, Desai D, Gidwani S, Seftel AD, Modi NB. Dapoxetine, a novel treatment for premature ejaculation, does not have pharmacokinetic interactions with phosphodiesterase-5 inhibitors. Int J Impot Res 2006;18:104-10. 

Dresser MJ, Kang D, Staehr P, Gidwani S, Guo C, Mulhall JP, Modi NB. Pharmacocinetics of dapoxetine, a new treatment for premature ejaculation: Impact of age and effects of high-fat meal. J Clin Pharm 2006;46:1023-9. 

 Dresser MJ, Modi N, Desai D ym. Dapoxetine, a new pharmacologic agent for the treatment of premature ejaculation, has no pharmacokinetic or cognitive interactions with ethanol in healthy male volunteers. J Clin Pharm 2007 (painossa). 

Pryor JL, Althof SE, Steidle S ym. Efficacy and tolerability of dapoxetine in treatment of premature ejaculation: an intregrated analysis of two double-blind, randomized controlled trials. Lancet 2006;368:929-37. 

Perelman MA. A new combination treatment for premature ejaculation: A sex therapist’s perspective. J Sex Med 2006;3:1004-12.

Buvat J, Tesfaye F, Rothman M, Rivas D, Giuliano F. Dapoxetine for the treatment of premature ejaculation: results from a randomized, double-blind, placebo-controlled trial in 22 counries.  Eur Urol 2009; 55: 957-968

Jern, Patric. Premature ejaculation. Prevalence, heredity and diagnostic considerations. Academic Dissertation. Åbo Akademi 2009, Uniprint Åbo 2009


Tee sivusta PDF Tulosta
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä