Tutkimuksia miesten seksuaalihäiriöistä

1.10.2017 22.25

SSRI-lääkkeiden aiheuttama pysyvä seksuaalitoimintojen häiriö

Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) ovat yleisesti käytettyjä lääkkeitä, joita käytetään masennuksen, pakko-oireisen häiriön, trauman jälkeisen stressireaktion, yleistyneen ahdistuneisuuden ja sosiaalisten pelkotilojen hoidossa. Joskus niiden käyttöön liittyy seksuaalisia toimintahäiriöitä, jotka jäävät pysyviksi, vaikka hoito lopetetaan. Niiden syystä, yleisyydestä ja hoidosta on toistaiseksi niukasti tutkittua tietoa.

iStock-653211694
Kuvituskuva
K
äyttö

SSRI-lääkkeitä käytetään psykiatristen sairauksien lisäksi naisilla vaihdevuosia edeltäviin ja niiden jälkeisiin erilaisiin oireisiiin, kroonisen kivun hoitoon ja kroonisen väsymysoireyhtymän hoitoon. Lääkkeitä käytetään myös ennenaikaisen siemensyöksyn hoidossa. Lääkkeiden käyttö on hyvin yleistä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yksi kahdeksasta ihmisestä on käyttänyt SSRI-lääkkeitä viimeisten 10 vuoden aikana. 

Taustaa 

SSRI-lääkkeiden käytön jälkeisellä seksuaalitoimintojen häiriöllä tarkoitetaan sitä, että lääkkeen käytön aikana ilmenee seksuaalisia sivuvaikutuksia, jotka jatkuvat vaikka käyttö lopetetaan. Näitä sivuvaikutuksia ovat esim. heikentynyt seksuaalinen halu, sukuelinten tunnottomuus, erektiohäiriöt, vaikeutunut siemensyöksy, kostumisen vaikeu naisilla ja orgasmikyvyttömyys. Eräässä tutkimuksessa raportoitiin, että pysyväluonteisia seksuaalisivuvaikutuksia ilmenee 5-15%:lla SSRI-lääkkeiden käyttäjistä.  On selvää, että tällaiset haitat vaikuttavat hyvin kielteisesti elämänlaatuun.


Kirjallisuuskatsaus

Aiheesta tehtiin kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena oli selvittää, mitä aiheesta nykyään tiedetään tieteellisen kirjallisuuden perusteella, selvitellä oireiden syytä ja tarkastella mahdollisia hoitokeinoja. Kirjallisuushaun perusteella löydettiin 32 vaatimukset täyttävää julkaisua. Yleisiä oireita on esitetty taulukossa 1. Harvinaisempia oireita ovat pienentynyt peniksen koko, siemennesteen määrän väheneminen, kivesten pieneneminen ja kipu ja kuukautishäiriöt naisilla.


Taulukko 1. Yleisiä pysyviä seksuaalisia oireita SSRI-lääkkeiden käyttöön liittyen
Sukupuolielinten tunnottomuus
Heikentynyt seksuaalinen halukkuus
Erektiohäiriö
Heikko orgasmi 
Ennenaikainen siemensyöksy
Emättimen kostumisen vaikeus
Nännien tunnottomuus

Oireet voivat alkaa päivien tai viikkojen kuluttua SSRI-lääkityksen aloittamisesta, mutta jopa yhden annoksen jälkeen. Ilmiö on jaettu kahteen alatyyppiin: tyyppiin jossa oireet alkavat lääkityksen aikana ja tyyppiin, jossa oireet alkavat vasta lääkityksen lopettamisen jälkeen.

Teorioita ilmiön syistä

Lukuisa teorioita on esitetty olevan tilanteen taustalla (taulukko 2). Mitään niistä ei ole kyetty osoittamaan toista paremmaksi. Todennäköisesti taustalla on useita eri mekanismeja.

Taulukko 2. Teorioita SSRI-lääkityksen aiheuttamien pysyvien seksuaalihäiriöiden syistä
Epigeneettinen geenien expressio
Sytokromin vaikutukset
Dopamiini-serotoniini yhteisvaikutukset
Proopiomelanokortiini ja melanokortiinivaikutukset
Serotoniinin neurotoksisuus
5-HT reseptori 1A aktiivisuuden väheneminen
Hormonaliset muutokset keskus- ja ääreishermostossa

Diagnoosi

Diagnoosi on varsin haastava. Melkein kaikki potilaat, jotka käyttävät SSRI-lääkkeitä saavat jonkinasteisia seksuaalisivuvaikutuksia, jotka yleensä menevät ohi. Jos oire kuitenkin säilyy, potilas hakeutuu lääkärille. Tällöin on vaikea erottaa, johtuuko pysyvä seksuaalioire lääkityksestä vai onko kenties oire psykiatrisesta perussairaudesta. Oire voi johtua myös lääkkeen ja sairauden yhteisvaikutuksesta. Lääkärin on haastateltava tarkkaan. Huomiota kiinnitetään oireisiin, lääkkeen käytön historiaan, oireiden alkamiseen ja perussairauksiin ja elämäntapoihin. Myös seksuaalihäiröiden tunnetut syyt pitää sulkea pois. 


Hoito ja ehkäisy

SSRI-lääkeiden aiheuttamaan pysyvään seksuaalihäiriöön ei ole toistaiseksi olemassa selkeää hoitoa, joka on luonnollista, koska syytäkään ei tunneta. Hoidossa on kokeiltu huonolla menestyksellä useita lääkkeitä kuten buspironia, trazodonia, mirtazapiinia, pramipaxolia, kaberkoliinia, donepeziiloiä, ketamiinia, metformiinia, erektiolääkkeitä ja testosteronia. Jonkin verran positiivisia tuloksia on saatu bupropionilla. Se voi joissain tapauksissa lieventää SSRI-lääkeiden aiheuttamia seksuaalisivuvaikutuksia. Olennainen havainto on se, että bupropionilla hoidetuilla potilailla seksuaalisivuvaikutukset ovat harvinaisia. Siten lääke on ensisijaisena lääkkeenä turvallinen seksuaalisivuvaikutusten kannalta. Psykoterapioiden merkitys on siinä, että niiden avulla potilas ja pari pystyvät paremmin ymmärtämään tilannetta ja selviytymään paremmin.


Dos. Juhana Pihan kommentti

25 vuoden aikana vastaanotollani on käynyt arviolta ainakin 30 miespotilasta, joilla on ollut ilmeinen SSRI-lääkkeiden aiheuttama pysyvä seksuaalihäiriö. Päällimmäinen tunne heillä on ollut epätoivo ja katkeruus tilanteesta. Käytännössä kaikissa tapauksissa hoitava taho on jyrkästi kiistänyt oireiden ja lääkityksen yhteyden mahdottomana. Osa potilaista on tehnyt tuloksettomia valituksia eri tahoille. On erinomaisen hyvä, että asiaa on viime aikoina tutkittu tieteellisesti.  Jo se, että tunnustetaan oireiden ja lääkityksen yhteyden olemassa olo, voi auttaa potilaita epätietoisuuden tilassa. Lääkäreiden, jotka määräävät SSRI-lääkkeitä potilailleen, tulee tuoda ilmi ohimenevien ja mahdollisesti pysyvienkin seksuaalisivuvaikutusten mahdollisuus. On selvää, että asiasta saadaan lähivuosina paljon lisää uutta tietoa ja parhaassa tapauksessa löydetään parantavia hoitokeinoja.

Lähde: Bala ym. Post-SSRI Sexual Dysfunction: A literature review. Sex Med Rev 2017 http://dx.doi.org/10.1016/j.sxmr.2017.07.002




Palaa otsikoihin



Tee sivusta PDF Tulosta
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä