Tietoa vastaanotosta, mikäli kyseessä on erektio-ongelma, siemensyöksyongelma tai epäily hormonivajeesta.
Sisällys
Ennen vastaanottoa
Juhana Piha on jäämässä eläkkeelle kesäkuussa 2026. Hän ei ota enää uusia potilaita. Vanhat potilaat voivat hakeutua Jaakko Virtasen vastaanotolle Turun Pihlajalinnaan tai Helsingin Ympyrätalon Mehiläiseen. Alla olevat ohjeet pätevät pääpiirteissään myös Virtasen vastaanottoon.
Vastaanottoajan voi varata internetin kautta tai soittamalla ajanvaraukseen. Potilaalle annetaan 30-45 minuutin vastaanottoaika.
Vastaanotolla
Vastaanotolla keskustellaan rauhassa vastaanotolle tulon syystä. Lisäksi käydään läpi aiemmat sairaudet, lääkitykset, elämäntavat, unen laatu, perhe- ja parisuhdetilanne ym. oleelliset terveyteen liittyvät seikat. Keskustelu on olennaisen tärkeä, koska sen perusteella pystyn tekemään johtopäätöksiä tilanteesta ja tarvittavista tutkimuksista. Mukaan kannattaa ottaa mukaan vanhoja verikoetuloksia ym. terveyteen liittyviä asiakirjoja, mikäli niitä on. Ne antavat minulle tärkeää taustatietoa ja niiden avulla usein voidaan välttää tarpeettomia tutkimuksia. Esimerkiksi etukäteen tiedossa olevat verenpainelukemat ovat arvokas tieto, koska vastaanotolla mitattu verenpaine ei ole kovin luotettava. Keskustelun jälkeen tai seuraavalla tapaamiskerralla tehdään tarvittaessa kliininen tarkastus.
Erektiohäiriöt
Keskustelun lopuksi sovitaan, mitä lisätutkimuksia olisi aiheellista tehdä. Erektiohäiriöpotilaalla tulee joskus kyseeseen peniksen verenkierron ultraäänitutkimus ja useimmiten verikokeita. Erektiohäiriöpotilaan tärkeimpiä verikokeita ovat mieshormoni eli testosteroni (kokonais- ja vapaa testosteroni) veren sokeri (Gluc), kolesteroliarvot (Kol, HDL, LDL, Triglyseridit), joskus myös kilpirauhaskoe (TSH) ja yli 45-vuotiailla lähes aina eturauhaskoe (PSA).
Testosteronivaje
Mikäli vastaanotolle tulon syynä on vedon puute, väsymys, haluttomuus, seksiongelmat ym. testosteronin puutteeseen viittaavat oireet, kannattaa ennen vastaanottoa täyttää Ikääntyvän miehen oirelomake (IMO), joka löytyy tästä. Jos vastaanotolla päädytään siihen, että testosteronivaje on mahdollinen, otetaan verikokeita. Tällaisia ovat ns. vapaa laskettu testosteroni (TestoVL, sisältää SHBG:n), luteinisoiva hormoni (LH), prolaktiini (PRL), pieni verenkuva (PVK), maksakokeet (ainakin ALAT), veren sokeri (Gluc ja mielellään “pitkä sokeri” HbA1c), kilpirauhasarvo TSH ja eturauhasarvo PSA. Tarpeellisia kokeita ovat myös estradioli (E2), follikkelia stimuloiva hormoni (FSH), insuliinin kaltainen kasvutekijä (IGF1) ja kortisoli (Korsol) ja ferritiini, mutta verokokeet sovitaan aina yksilöllisesti.
Testosteronihoidon aloitus vaatii aina tarkkaa harkintaa. Jos arvot ovat toistetusti normaaleja, hoitoa ei aloiteta. Ennen kuin testosteronihoitoa voidaan edes harkita, tarvitaan vähintään kaksi tai kolme erillistä testosteronimittausta ainakin 2 viikon välein otettuna. Myös testosteronia säätelevä LH-hormoni on syytä mitata kahdesti. Testosteronitaso vaihtelee paljon ja yksi alentunut arvo ei missään tapauksessa riitä hoidon perusteeksi hoidon aloittamiselle. Näin ollen on hyvä (mutta ei välttämätöntä), jos mittaus on tehty ainakin kertaalleen ennen vastaanottoa. Mitatuista arvoista on syytä ottaa mukaan tulosteet, joista näen, millä menetelmällä arvo on mitattu. Vastaanotolla sovitaan lisätutkimukset. Testosteroni olisi syytä mitatta ns. massaspektometrisellä menetelmällä (ns. herkkä testosteroni hsTesto), jota käytetään mm. Yliopistollisissa Keskussairaaloissa, Mehiläisessä ja Helsingissä Ympyrätalon Apteekin laboratoriossa.
Suuntaviivoja erikoislääkkeistä ja muista asioista
- Istukkagonadotropiini (HCG) tulee kyseeseen vain hedelmällisyysongelmissa, ei esim. estämään kivesten kutistumista.
- En pääsääntöisesti aloita testosteronihoitoa alle 25-vuotiaille ilman endokrinologin kannanottoa.
- On syytä ymmärtää, että testosteronihoito lamaa miehellä sekä aivolisäkkeen että kivesten toiminnan aiheuttaen hedelmättömyyden hoidon ajaksi ja useiksi kuukausiksi hoidon lopettamisen jälkeen.
- En tee testosteronihoidosta B-lausuntoja erityiskorvattavuuta varten.
Ennenaikainen siemensyöksy
Potilaille ei yleensä tarvita mitään verikokeita, mutta joskus PSA ja kilpirauhaskoe ja testosteroni voivat tulla kyseeseen. Vaivan hoito voidaan aloittaa yleensä heti ensikäynnin jälkeen
Laboratoriossa
Potilas voi käydä lähetteellä missä tahansa yksityisessä laboratoriossa. Kunnallinen puoli suhtautuu vaihtelevasti yksityispuolen tutkimusmääräyksiin. Joskus kokeet otetaan, joskus ne saa maksamalla ja joskus niitä ei oteta ollenkaan. Työterveyshuollon käytäntö riippuu työterveyssopimuksen laajuudesta. Jotta työterveyshuolto maksaa kokeet, tarvitaan oman työterveyslääkärin allekirjoittama lähete. Vakuutusyhtiöiden sairauskuluvakuutukset maksavat lähes poikkeuksetta lääkärinpalkkiot ja laboratoriokokeet, mutta ei yleensä lääkkeitä. Useissa laboratorioissa (esim. Synlab tai Ympyrätalon Apteekin laboratorio) voi käydä ilman lähetettäkin.
Laboratoriotulokset kannattaa ottaa varmuuden vuoksi vastaanotolle mukaan tulostettunakin versiona, jos mahdollista.
Verikokeet on hyvä ottaa aamulla klo 7–11 ja 12 tunnin paaston jälkeen. Joihinkin verikokeisin liittyy muitakin ohjeita. On myöskin suotavaa, että potilas ollut hereillä ainakin 2 tuntia ennen verikoetta. Mikäli käytössä on testosteronigeeli, verikokeessa tulee käydä noin 12 tuntia geelin levittämisen jälkeen, eli verikoetta edeltävän päivän geeliannos otetaan edellisenä päivänä iltana (ei aamulla) ja verinäyte on sitten seuraavana aamuna. Jos käytössä on Sustanon tai Nebido (tai korvaava lääke), näyte otetaan noin juuri ennen injetiota.
Peniksen verenkierron ultraäänitutkimuksessa
Tätä tutkimusta ei enää tehdä. Tällä tutkimuksella selvitetään tarkasti peniksen verenkiertoa, rakennetta ja kivesten rakennetta. Tutkimuksella saadaan tietoa sekä valtimoiden että laskimoiden (ns. takaiskuventtiilien) toiminnasta. Tutkimukseen liittyy verisuonia laajentavan lääkeaineen ruiskuttaminen peniksen paisuvaiskudokseen. Ruiskutus ei ole kivulias.
Kontrollikäynnillä
Ensimmäinen kontrollikäynti testosteronihoidon aloittamisen jälkeen on yleensä 3–6 kuukauden kuluttua, siitä seuraava 6–12 kk kuluttua ja tämän jälkeen kerran vuodessa. Kun hoito on saatu vakiintuneeseen tilaan, oma lääkärikin (esim. työterveyslääkäri) voi joskus hoitaa kontrollikäynnit. Muissa kuin tetsosteronihoidoissa kontrollikäynneistä sovitaan erikseen. Erektiohäiriöpotilaalla kontrollikäynnit tapahtuvat tarpeen mukaan. Ennenaikaisessa siemensyöksyssä kontrollikäyntiä ei välttämättä tarvita, jos kaikki menee hyvin.
Sähköpostit ja puhelinajat
Aluehallintoviraston tietoturvatulkinnan ja Lääkäriliiton suositusten mukaisesti mitään potilasasioita ei ole mahdollista hoitaa sähköpostitse. Tämä koskee erityisesti potilaan sähköposteihin vastaamista. Sähköpostitse voi halutessaan lähettää tutkimustuloksia ym. tietoja, mutta on muistettava, että sähköposti ei ole vahvasti salattu yhteydenpitotapa. En voi esim. vastata yksityiskohtaisesti terveyteen tai verikokeisiin liittyviin kysymyksiin. Voin joskus antaa potilaspuhelimeni puhelinnumeron, mutta se on tarkoitettu kertaluonteiseen kiireelliseen kysymykseen, ei laajoihin esim. laboratoriokoetulkintoihin.
Luonnollisestikaan en vastaa yksityisiin ja yliopiston sähköpostiosoitteisiini, Messengeriin tai Facebookiin lähetettyihin potilasviesteihin. Myöskään yrityksen tiedotuspäällikkö Pia Piha ei hoida lainkaan potilasasioita.